Opetusmateriaaleja: Ahtisaaripäivä 16.11.2011

Keskiviikkona 16.11. vietetään ensimmäistä Ahtisaaripäivää. Alla yksi aamunavaus, satu ja tehtäväsuunnitelma kuinka viettää päivää koulussanne (sama myös liitteenä). Lisää ideoita http://www.maailmankoulu.fi/node/266

Katso lisätiedot päivästä UM:n sivuilta

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=234152&nodeid=15145&culture=fi-FI

tai

https://www.facebook.com/ahtisaaripaiva

Aamunavaus: keskusradiosta tai opettajan lukemana

Miten ristiriitoja, isojakin sellaisia, ratkaistaan? Entä miten solmitaan rauha ja mikä on sovinnon merkitys?

Näitä teemoja pohditaan tänään 16.11., ensimmäistä kertaa vietettävänä Ahtisaari-päivänä. Päivän tavoitteena on lisätä tietoa konfliktien ennaltaehkäisemisestä ja ratkaisemisesta. Kuten varmaan tiedätte Martti Ahtisaari toimi kymmenentenä Suomen tasavallan presidenttinä. Lisäksi hän on toiminut myös suurlähettiläänä sekä YK:n tehtävissä ja rauhanvälittäjänä eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Vuonna 2008 Ahtisaari palkittiin ponnisteluistaan rauhan puolesta Nobelin rauhanpalkinnolla. Hän oli ensimmäinen suomalainen palkinnon saaja.

Konfliktit, kuten muutkin riidat ovat ihmisten aiheuttamia ja siksi aina sovittavissa. Meitä suomalaisia sanotaan usein jääräpäisiksi ja sehän voi olla oikein hyväkin asia, mutta riidoissa pitää usein myös osata antaa periksi. Pitkittyneet riidat ja vihanpito voivat johtaa kiusaamiseen ja todelliseen pahoinvointiin. Uusimpien tutkimusten mukaan henkinen väkivalta eli esimerkiksi kiusatuksi tuleminen aiheuttaa aivoissa ihan samankaltaista kipua kuin fyysinen väkivalta.

Mikä sitten on todellista kiusaamista ja mikä vain kiusoittelua ja leikkimistä?
Kiusaamisesta puhutaan viimeistään silloin jos tilanteesta syntyy jollekin avuttomuuden ja toivottomuuden tunne. Yksikin rohkea ystävä voi muuttaa toivottomalta tuntuvan tilanteen.

Haastakaa itsenne tänään sovinnonpäivän kunniaksi sovittelemaan joku meneillään oleva kiistanne. Tai menkää väliin jos näette jonkun haastavan riitaa tai muuten myrkyttävän koulunne hyvää henkeä. Puuttumattomuus on piittaamattomuutta, ja sekin on osallisuutta. Puuttumattomuuskin on kiusaamisen tukemista. On hyvä muistaa että kiusaaja tekee vain sen minkä yhteisö eli vaikka koulun oppilaat ja opettajat sallivat.

Ahtisaaren perustaman CMI järjestön videolla sotia kokeneet ihmiset kertoivat mitä rauha heille merkitsee:

Että äiti tulee takaisin kaupasta
Että voi tehdä suunnitelmia tulevaisuuden varalle
Että voi puhua omaa kieltä
Että on identiteetti
Että voi tulla töistä tai koulusta kotiin ja halata perhettä

Oikein hyvää sovinnonpäivää kaikille!

Opettajien luokissa tekemä osuus:

Te kuulette kohta aasialaisen sadun, joka on 2500 vuotta vanha, mutta aiheiltaan ajankohtainen etenkin näin Ahtisaaren ja sovinnon päivänä. Monissa maissa satujen, myyttien, legendojen ja eeposten suullinen perinne näkyy selvästi nykyäänkin ihmisten jokapäiväisessä elämässä, esimerkiksi elokuvissa, kuvataiteissa ja musiikissa. Vanhat sadut, kuten tämä tarina vesipuhvelista jonka pian kuulette, ovat edelleenkin miljoonien lasten lempitarinoita.

Kärsivällisyyden voima
Elipä kerran syvällä viidakossa mahtava, villi vesipuhveli. Se näytti ulkoapäin vahvalta ja pelottavalta, mutta sen sydän oli lempeä ja ystävällinen.
Samassa viidakossa asui pahankurinen ja ilkeä apina. Se kiusasi päivästä toiseen vesipuhvelia lukemattomin tavoin. Puhveli ei voinut syödä ruohoa, koska apina hypähteli sen jalkojen edessä ja ilkkui: “Yritäpä syödä! Yritäpä syödä!”
Puhveli halusi mennä jokeen kylpemään. Silloin apina hyppäsi sen niskaan, peitti sen silmät käsillään ja huusi sen korvaan: “Älä kompastu ja putoa!”

Kun puhveli halusi asettua lepäämään nurmikolle, apina hyppeli sen selässä ja uhkasi pistää puhvelia terävällä kepillä, jollei tämä antaisi apinan ratsastaa selässään.
Puhveli kesti kuitenkin kärsivällisesti kaikki apinan toimet. Puhveli ei koskaan loukannut pikku apinaa tai pelästyttänyt sitä. Se kohteli apinaa ystävänään.

Eräänä päivänä mahtava metsän henki kiinnitti huomionsa apinan temppuihin ja vihastui: “Oi suuri puhveli, miksi siedät tuota hullua apinaa? Pelkäätkö sitä? Sinä, jota voimakkain leijonakin varoo, ja jonka tielle ei edes norsu asetu. Noilla sarvillasi voisit pilkkoa apinan kappaleiksi.”

Puhveli vastasi: “ Viha ei koskaan johda onneen. Apina tekee minulle suuren palveluksen antamalla mahdollisuuden harjoitella kärsivällisyyttä. Oppimalla kärsivällisyyttä suojelen sekä itseäni että muita. Tuntuu hyvältä olla kärsivällinen. Viha vahingoittaa sydäntäni. Kun vältän vihaa, minun ei tarvitse loukata ketään eikä tuntea mielipahaa jälkeenpäin.”

Mutta metsän henki ei voinut tätä ymmärtää: “Tuon inhottavan olennon temput vain pahenevat, jollet anna sille kunnon opetusta.”

Puhveli sanoi: “On parempi olla kärsivällinen, ystäväni, sillä se voi vaikuttaa hänen sisimpäänsä. Apinallakin on, kuten jokaisella luodulla, aito sydän. Ja kärsivällisyyden harjoittamiseen”, Puhveli jatkoi, “tarvitaan kiusanhengen apua. Ei kannata harjoitella kärsivällisyyttä kilttien olentojen kanssa. Se, mitä tarvitaan, on juuri tällainen apina. Kärsivällisyyden harjoittelu on kovaa työtä, mutta siinä on valtava voima. Opin olemaan kärsivällinen ajattelemalla apinaa, joka joutuu kiusaamisensa tähden varmasti vaikeuksiin. Ennemmin tai myöhemmin se kokeilee
temppujaan äkkipikaiseen olentoon, joka joko haavoittaa sitä, tai jopa pieksää sen. Apina parka!.”

Tämän keskustelun aikana apina oli piiloutunut puun oksastoon ja kuuli joka sanan. Se tuli puhvelin luo. “En tiennytkään, että minulla on näin hyvä ystävä. En uskonut, että minulla on lainkaan ystäviä. Kuinka hyväntahtoinen ja vakaa oletkaan, kun voit olla ystävällinen minunlaiselleni apinalle. Anna minulle anteeksi, että olen kiusannut sinua ja keksinyt ilkeitä temppuja. Anna minun olla ystäväsi.”

Tarinan purku
1. Kerro tarina parille omin sanoin. Mikä on mielestänne tarinan opetus?
(2. Hiukan vanhempien lasten ja nuorten kanssa voi olla mielenkiintoista pohtia myös vaihtoehtoisia tarinankulkuja, eli mitä olisikaan tapahtunut, jos tarinan henkilöt olisivat valinneet toisin tarinan käännekohdissa.)
3. Kuvaa parillesi jokin oma kokemuksesi (tai keksitty oma tarina), johon sisältyy sama opetus kuin puhvelin tarinaan.

Arkiset konfliktitilanteet – päivän teeman soveltaminen omaan elämään
Liitteenä on kuvauksia erilaisistaa arkisista konfliktitilanteista. Leikkaa kuvaukset erillisiksi lapuiksi. Jaa oppilaat pareittain. Jokainen pari saa kuusi eri lappua, jotka he lukevat toisilleen ääneen. Tavoitteena on ensin pohtia mitä tilanteessa luultavasti todellisuudessa tekisi ja sen jälkeen pohtia miten tilanteeseen voisi reagoida sovinnollisest ja kärsivällisesti. Kun kaikki laput on käyty läpi pohtikaa yhdessä miksi me ihmiset emme aina onnistu reagoimaan ja toimimaan hyvin, vaikka kyllä tiedämme mitä tulisi tehdä.

Tehtävän takana: Rauhankasvatusinstituutti ja Rauhantalkoot (YK-liiton materiaali)