Historia

1980-LUKU

Rauhankasvatusinstituutti sai alkunsa vuonna 1981 nimellä Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry. Instituutin varhaisia vaikuttajia olivat hallituksen puheenjohtajina toimineet ministeri Tarja Halonen, ja Unescon rauhankasvatuspalkinnon ensimmäinen saaja Helena Kekkonen. Heti toiminnan alkuvuosina Instituutti julkaisi rauhankasvatusta käsitteleviä kirjoituksia, koulutti aikuiskasvattajia, sekä hoiti Namibiassa ja Etelä-Afrikassa kehitysyhteistyöprojekteja. Vuonna 1985 Suomen uuteen peruskoululakiin kirjattiin suositus rauhankasvatuksen sisällyttämisestä opetussuunnitelmaan. Opettajat kiinnostuivat aiheesta ja kääntyivät virallisten opetusohjeiden puuttuessa Instituutin puoleen. Kysyntään pyrittiin vastaamaan jakamalla tietoa kouluille, pitämällä luentoja ja järjestämällä kasvattajille vierailuja Instituuttiin. YK julisti vuoden 1986 kansainväliseksi rauhanvuodeksi, ja Instituutille sateli luennointipyyntöjä. Pääsihteeri Helena Kekkonen matkusteli ahkerasti luennoimassa Suomessa ja ulkomailla. Materiaalia käännettiin monille kielille. Instituutin asema rauhankasvatuksen asiantuntijajärjestönä alkoi vakiintua.

1990-LUKU

1990-luvulla globalisaation myötä eriarvoisuuden teema painottui yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja rauhankasvatuksen merkitys korostui. Samalla rauhantyö sai uusia ulottuvuuksia. Oli otettava huomioon esimerkiksi ympäristöongelmien vaikutus pakolaisuuteen ja sen aiheuttamiin konflikteihin, naisten oikeudet ja sukupuoliterveys kehitysmaissa. Instituutti järjesti aiheesta seminaareja ja luentoja, ja tuotti materiaalia kasvattajille. Samaan aikaan lama ja valtionavun leikkaukset heikensivät kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Säästöjen vuoksi Instituutti toimi ajoittain pelkästään vapaaehtoisten työntekijöiden voimin. 1990-luvun loppupuolella Instituutti onnistui toteuttamaan laajan suvaitsevaisuusaiheisen kasvatusohjelman ja kokoamaan kattavan asiantuntija- ja kouluttajaverkoston. Taloudellisten ongelmien vuoksi kansalaisjärjestöt yhdistivät voimansa prosenttiliikkeessä, jonka puitteissa pantiin alkuun yhteisiä kehitysyhteistyöhankkeita.

2000-LUKU

2000-lukua on leimannut USA:n terrori-iskujen jälkimainingit. Rauhankasvatuksen merkitys on entisestään korostunut, ja kiinnostus rauhanliikkeitä kohtaan on kasvanut. Lisäksi kasvattajien tietotaidon tarve on entisestään lisääntynyt, sillä kun vuonna 2006 uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat tulivat voimaan Suomessa, niiden opettajia sitovaan arvopohjaan kirjattiin ihmisoikeuskasvatus, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Jotta kasvattajat pystyisivät soveltamaan näitä tavoitteita käytännön opetuksessa, he tarvitsevat lisää tietoa ja uusia opetusmenetelmiä. Instituutti on vastannut haasteisiin mm. tuottamalla ihmisoikeus- ja rauhankasvatuksen käsikirjan ABC – ensiaskeleita rauhankasvatukseen, joka soveltuu käytettäväksi perusopetuksessa sekä nuoriso- ja järjestötyössä. Lisäksi Instituutti ylläpitää Rauhankoulua yhdessä Rauhanliiton kanssa. Rauhankoulu on työpajamuotoinen opetushanke, jossa oppilaat oppivat osallistavien draamamenetelmien avulla ihmisoikeuksista, pakolaisuudesta ja rauhantyöstä. Vuoteen 2008 saakka Instituutti ylläpiti kahta kehitysyhteistyöhanketta Somaliassa ja yhtä Nigeriassa.

Vuonna 2006 Rauhankasvatusinstituutti juhli 25-vuotista taivaltaan Astoria-salissa Helsingissä. Juhlintaan ottivat osaa presidentti Tarja Halonen yksityishenkilönä, yhtä lukuun ottamatta kaikki Instituutin historian aikaiset puheenjohtajat, sekä lukuisia Instituutin yhteistyökumppaneita ja pitkäaikaisia kannatusjäseniä. Instituutin puheenjohtajina ovat vuosien saatossa toimineet Göran von Bornsdorff, Helena Kekkonen, Tarja Halonen, Vappu Taipale, Satu Hassi, Reijo E. Heinonen sekä Thomas Wallgren.

Vuonna 2010 Rauhankasvatusinstituutilla on 14 jäsenjärjestöä, 60 henkilö- ja kannatusjäsentä, päätoiminen pääsihteeri, sekä 23-jäseninen hallitus. Instituutin päätehtävä on rauhanpedagogiikka Suomessa eri muodoissaan.